ESITTELY

Ensimmäinen kontaktini islanninhevoseen oli                                                          maantiedontunnilla 1970-luvulla, kun Islantia käsittävässä osuudessa oli kuva kolmesta erivärisestä islanninhevosesta. Silloin päätin, että joskus vielä minullakin olisi noin ihana hevonen... Vuodet kuluivat "isohevosmaailmassa" hyvässä opissa, kiitos kouluratsastaja Arja Aminoffin ja kenttäratsastaja Maria Möllerin. Opiskelut veivät minut Hyvinkäälle Maatalous- opistoon, ja juuri ennen agrologiopintojeni päättymistä 1989 minulle tarjoutui tilaisuus ostaa itselleni kauan unelmoimani islanninhevonen.
 
Astuessani karanteenitalliin silmäni osuivat punaiseen karvapehkoon, jonka nimeksi paljastui Sólfari. Koeratsastuksen jälkeen olin myyty ja hevonen oli minun.. 23 yhteisen vuoden aikana omapäinen ystäväni järjesti minulle ja monelle muullekin muistorikkaita ja opettavaisiakin hetkiä. Vielä vanhana vaarinakin se jaksoi muistuttaa siitä, ettei koskaan pidä aliarvioida hevosta. Muistoissamme Sólfari tulee elämään aina.
 
Vuodet ovat kuluneet ja hevoset lisääntyneet. Kokemusta on karttunut kursseilla ja elämänkoulussa sekä omien että vieraiden hevosten kanssa. Nyt voin toivottaa teidätkin tervetulleiksi tutustumaan mukaviin, reippaisiin ja hyvät askellajit omaaviin hevosiimme sekä fantastisiin maastoihimme.

Tölttiterveisin Jaana!